Avokadoilla on ongelma, josta tuskin kukaan puhuu.
Avokadojen kasvava kysyntä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on johtanut maailman tuotannon kolminkertaistumiseen vain 20 vuodessa. Tämä suosittu hedelmä on kuitenkin yhä kiistanalaisempi sen tuotannon ja jakelun ympäristövaikutusten vuoksi.
Ympäristötaakka
Avokadopuut ovat hyvin janoisia kasveja, jotka tarvitsevat keskimäärin noin 1000 litraa vettä kiloa kohti. Tämä arvo on korkeampi kuin useimpien muiden hedelmien ja vihannesten, mutta alhaisempi kuin joidenkin viljojen, kuten riisin. Suurin ongelma on se, että avokadopuita viljellään alueilla, jotka kärsivät jo nyt vesipulasta.
Meksikossa, maailman suurimmassa avokadontuottajassa, on pitkiä kuivuuskausia, joten avokadoviljelmien kastelu voi vahingoittaa paikallisten asukkaiden vedensaantia. Ongelma veden oikeudenmukaisesta jakelusta voi pahentua tulevina vuosikymmeninä.
Myös vaikutukset luontoon olisi otettava huomioon. Perinteisesti avokadopuita on istutettu sekaviljelmille muiden viljelykasvien kanssa, ja ne on korjattu elintarvikkeeksi, ja vain ylijäämä on viety ulkomaille. Tämä käytäntö muuttui Yhdysvaltojen ja Euroopan kasvavan kysynnän myötä.
Avokadoja viljellään nykyään pääasiassa vientikasvina, ja tuotanto on siirtynyt suuriin monokulttuuriviljelmiin tuottavuuden maksimoimiseksi. Nämä monokulttuuriviljelmät ovat syrjäyttäneet muut paikalliset viljelykasvit, ja ne ovat paljon alttiimpia tuholaisille ja taudeille kuin sekaviljelmät.
Kaikki tämä tarkoittaa, että on käytettävä enemmän kemiallisia torjunta-aineita ja synteettisiä lannoitteita. Tämä puolestaan vaikuttaa kielteisesti biologiseen monimuotoisuuteen, maaperän laatuun ja ihmisten terveyteen.
Mikä pahinta, joillakin alueilla uudet avokadoviljelmät johtavat metsäkatoon. Michoacánin osavaltiossa, Meksikon tärkeimmällä avokadontuotantoalueella, joka toimittaa suurimman osan Yhdysvalloissa myytävistä avokadoista, raivataan vuosittain noin 25 000 hehtaaria metsää.
Michoacánin osavaltiossa on runsaasti metsää, joka on useiden uhanalaisten eläinten, kuten jaguaarien, pumojen ja kojoottien, koti. Avokadotuotannon lisääntyminen tällä alueella voi siis olla valtava uhka biologiselle monimuotoisuudelle.
Lopuksi on otettava huomioon ihmisen vaikutus. Vaikka avokadokauppa saattaa auttaa paikallista väestöä tarjoamalla viljelijöille tuloja, he joutuvat myös kärsimään ympäristöongelmista. Lisäksi avokadoviljelmät on yhdistetty järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja ihmisoikeusrikkomuksiin, ja jotkin kaupungit ja kylät ovat niin kyllästyneitä ongelmiin, että ne ovat kieltäneet avokadot kokonaan.
Yhden avokadon syöminen päivässä pidentää elinvuosiasi
Valitettavasti yksinkertaisia vastauksia ei ole. Reilun kaupan tai luonnonmukaisen avokadotuotannon tavoittelu voi auttaa inhimillisten vaikutusten ja biologisen monimuotoisuuden kannalta, mutta sertifiointiprosessit ovat kaukana täydellisestä ja usein liian kalliita kehitysmaiden pienviljelijöille. Ne eivät myöskään välttämättä aiheuta vähemmän päästöjä kuin monokulttuuriviljelmät.
Avokadot eivät ole ainoa ympäristölle haitallinen tuote. Niiden hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin useimpien eläintuotteiden, ja ne ovat vain yksi monista viljelykasveista, joissa yksi lajike hallitsee markkinoita. Meidän ei kuitenkaan pidä jättää huomiotta myöskään sitä vahinkoa, jota avokadon tuotanto aiheuttaa luonnolle ja paikallisyhteisöille.
Paras neuvo kuluttajille voi olla harkita vaihtoehtoisia avokadolajikkeita, kun se on mahdollista, jotta monokulttuuriplantaasien kysyntää voidaan vähentää. Kun niitä ei ole saatavilla, avokadot on parasta pitää pikemminkin herkkuna kuin tavallisena elintarvikkeena.
